Vuorovaikutus arjessa

Mope ry:ssä ollaan pitkään korostettu perheiden säännöllistä yhdessä syömistä voidaan pitää keinona kannustaa pieniä lapsia positiiviseen ruokailutottumukseen ja keinona opettaa sosiaalisesti hyväksyttäviä käyttäytymistapoja. 

Lapsen ensimmäiset vuorovaikutussuhteet syntyvät yleensä lapsen ja vanhempien välille. Vuorovaikutussuhteet vanhempien kanssa alkavat kehittyä heti lapsen syntymän jälkeen ja vähitellen lapsen kasvaessa elinpiiri laajentuu ja vuorovaikutussuhteet laajenevat myös perheen ulkopuolelle. Vaikka lapsen syvimmät ja pysyvimmät vuorovaikutussuhteet ovatkin usein perheen sisäiset suhteet, tulevat suhteet esimerkiksi isovanhempiin ja muihin sukulaisiin, päivähoidon aikuisiin ja kavereihin vähitellen lapselle tärkeiksi.

Lapsen ja aikuisen välisissä suhteissa on olennaista emotionaalisesti läsnä oleva vuorovaikutus. Lapset havainnoivat herkästi aikuisen ilmeitä ja eleitä, joten on tärkeää, että aikuinen pystyy ilmaisemaan aitoja positiivisia tunteita niiden avulla. Esimerkiksi lämmin ääni ja katse antavat lapselle positiivisen viestin ja kokemuksen huomioiduksi tulemisesta. Aikuisen sensitiivisyys eli kyky reagoida lapseen tunnekielellä onkin erittäin tärkeää lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Aikuisen emotionaaliseen saatavilla oloon kuuluu myös tilan antaminen lapsen omille vuorovaikutusaloitteille ja niiden huomioiminen.

Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa aikuisen on virittäydyttävä lapsen aaltopituudelle ja antauduttava vuorovaikutukseen hänen ehdoillaan. Hyvän vuorovaikutuksen toteutumiseksi on tärkeää, että aikuinen pystyy luomaan avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Hyvässä ja toimivassa vuorovaikutuksessa aikuinen ohjaa lapsen toimintaa huomioiden tämän iän ja kehitystason. Hän tarjoaa lapselle onnistumisen kokemuksia ja tukee tämän itsemääräämisoikeutta, mutta myös kieltää ja rajoittaa tarvittaessa. Aikuisen antama positiivinen palaute vahvistaa lapsen itsetuntoa ja toivottua käyttäytymistä

Lapsi oppii paljon yhteisten syömishetkien kautta ja yhdessä syöminen kannattaa ottaa perheessä tavaksi. Vanhempien tottumukset ja tavat vaikuttavat lasten ruokatottumuksiin, ja lapsen suhde ruokaan kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten ihmisten kanssa. Lapsi seuraa aikuisten ja sisarusten käytöstä ja omaksuu toimintatapoja.

Yhdessä vietettyllä ajalla on myös mielenterveyshyötyjä mm. nuorten ahdistusta ja masennusta ehkäiseviä tekijöitä. Voit lukea lisää linkistä. (Mielenterveystalo.fi/nuoret)

Mielenterveyden kannalta voidaan olla varmoja siitä, perheen yhdessä syöminen antaa mahdollisuuden keskustella yhdessä, mikä taas antaa vanhemmille mahdollisuuden seurata lapsen arkea ja kasvu. Lapsi voi puhua perheenjäsenilleen huolenaiheista. Tämä on tärkeä missä tahansa ikävaiheessa, mutta etenkin kouluiässä. Lapsen ja nuoren mukaan ottaminen keskusteluun on hyvä keino ylläpitää mielenterveyttä ja perheen vuorovaikutustaitoja.

Keskusteluun: Mitä ajatuksia aihe sinussa herätti? Pohdi hetki.

Mitkä ovat teidän perheessänne toimivia juttuja ruokailuihin ja perheen yhdessä syömiseen liittyen? Mieti yksi esimerkki omasta arjestasi ja jutelkaa aiheesta perheen kesken.

Voit myös tulostaa vuorovaiktuuskorteja perheen yhteisiin ruokahetkiin alla olevasta tiedostosta. Kortit ovat A4-kokoisella paperilla. Leikkaa kortit ja pistä pakkaan. Kortit ovat valmiit käyttöön! Kortteja voi käyttää osana mitä tahansa keskustelua.

Prodcast af-soomaali: Bashe Ali

Wadahadalka: Ka fikir noocee ah ayuu casharku ka dhex dhaliyay adiga? Ka fikir.

Waa maxay waxyaabaha ugu muhiimsan qoyskaaga ee ka shaqeeya cuntada iyo qoysku wada cunaan? Tixgeli hal tusaale oo ku saabsan nolol maalmeedkaaga oo mowduuca kala hadal qof aad wada degan tihiin.